perjantai 13. marraskuuta 2009

Äijämeininkiä

Olen nyt käynyt kuntosalilla ehkä 2-3 kertaa viikossa säännöllisesti. Olen viihtynyt lähinnä salipuolella. Valitsin salin yleensä etäisyyden ja kävijäkoostumuksen perusteella. Tämä Kupittaalla sijaitseva sali on lähellä, ihan okoo hintainen ja kävikunnasta ehkä 80% on naispuolisia, joista suurinosa käy ryhmäliikunnassa. Miespuolisia on vähän ja heille on vain yksi pukuhuonekin. Miehet viihtyvät salin puolella, eikä laitteisiin tarvitse jonottaa, koska ryhmäliikunnat ovat tämän kuntosalin suurin toimintasektori. Salipuolella ei juurikaan törmää bodareihin ja mihin hormooneilla kyllästettyihin salihousuäijiin, vaan lähinnä keskiluokasta ylöspäin oleviin suht. tavallisiin heppuihin. Kävin monta vuotta saleilla, jossa tämä kahva-apinajengi oli suurin osallistujamäärä, mikä siis tarkoittaa hikistä mieslaumaa, sillä harvoin he kulkevat yksin salille mennessään. Se onkin mielenkiintoinen asia, miksi on vaikeaa käydä yksin salilla, vaan tarvitaan joku kaveri jonka kanssa jutella ja päästellä höyryjä penkkipunnerruksen lumoissa. Iso joukko siis vähintää 2 ja enintään 10, yleensä siis keskustelevat päivän polttavista asioista kuntoilun yhteydessä, mikä tarkoittaa istumista joko irtopaino-osastolla tai muissa laitteissa niin ettei sinne vaan pääse kukaan muu salilla käyvä odottamaan vuoroaan. Ellei sitten mene joukon keskelle ja kysy vaivaannuttavaa kysymystä: "Anteeksi, mutta teetkö siinä laitteessa vielä jotain/kauan (Mene vittuun siitä)? Saa vaivaantuneita katseita, hehän ovat maksavia asiakkaita ja saavat istua siinä niin kauan kuin haluavat, aivan. Tämä jengi siis on juuri sitä porukkaa joiden perusteella minä valitsen salini. Ehkä olen juuri sen verran keskiluokkaistunut, että maksan sitten sen verran enemmän, että saan omassa rauhassa, omassa järjestyksessä ilman turhia jonottamisia tehdä vaadittavan kuntoiluni. Stop saliröyhmyille siis.

Äijäilyä tässä salilla on kuitenkin juuri sen verran, että sitä kokee itsensä kuitenkin kuuluvansa maskuliiniseen sukupuoleen. Osallistuin ryhmäliikuntaan, Bodypumpiin toisen kerran, ekalla kerralla siellä ei ollut miehiä minun lisäkseni yhtään ja toisella kerralla minun lisäkseni 5 miestä ja loput 25-30 olivat naisia. Miehet pakkautuivat takariviin ja kuntosaliohjaaja kertoi että ne jotka ovat ensikertalaisia tai vähemmän olleet, suosittelee hän heille pienempiä painoja. No miehet ovat miehiä ja ottavat mahdollisimman suuret painot tankoon, minäkin laitoin 11 kg maksimiin ja 6kg minimiin, siis 2 kertaa enemmän kuin ensimmäisellä kerralla. Vieressäni ollut mies sen sijaan laittoi varmaan 25kg painot ja muut kanssa reilusti 15kg luokkaa. Naisilla sen sijaan oli 5-15kg:n painoja. Bodypumpin ideahan on se, että tunnin aikana kuntosaliohjaaja rääkkää kävijöitä kymmenillä, ellei jopa sadoilla toistoilla. Ehkä 30min sujui hyvin, mutta sitten alkoi painaa olkapäässä, huomasin että oma tankoni ei enää noussut kunnolla ja jouduin pitämään taukoja, katselin ympärilleni ja miespuolisetkin huojuivat tankojen kanssa tauolla, 25kg:n mies sen sijaan heilui siihen malliin, että selkä sanoo kohta näkemiin. Hän ei siis toistanut, eikä pumpannut, vaan heilui raskaan painonsa kanssa. Kuntosaliohjaaja huomasi että takarivi heilui omaa tahtiaan ja melkein tuntui että hän jopa ymmärsi, melkein tuntui hänen sanovan, että pidetään pieni taulko että takarivin Jannekin pääsee rytmiin. Jostain syystä minäkään en vaihtanut 11kg:n painoa siihen 6:een mikä olikin vaan lämmittelypainona, vaikka sillä painolla olisin suoriutunut hienosti loput pumppaukset, loput 15min olikin niin tuskaa että sen jälkeen kyllä tunsi nahoissaan, että oli ollut kuntosalilla. Salin jälkeen menin saunaan, jossa kaksi mieshenkilöä keskustelivat ensimmäisestä bodypump kerrastaan, sanoivat että "piti sitten näyttää salikokemus ja ottaa suuret painot mukaan, eikä ollut aavistustakaan kuinka monta toistoa siellä kaiken kaikkiaan oli. Niin, naisilla ei tuntunut olevan hädän päivääkään, toisaalta olivat varmaan käyneet useita kertoja kyseisellä ryhmäliikuntatunnillta. Naisilla oli kovempi lihaskunto, vaikka ulkoisesti ei näyttäytynytkään. Miehet, itseni mukaanluekin käymme chillisti nostelemassa isoja painoja ehkä 10-15 toiston kerta/per paino ilman mitään rytmiä ja kuvittelemme että olemme nyt tosi timmissä kunnossa. Pienilläkin painoilla tulee lihaskuntoa, jos vain toistoja on tarpeeksi. Saunassa miehet totesivat oman miehisen egonsa nyt hieman lomautetuksi, ajattelivat että menevät sinne äijäilemään ja ottavat isot painot ja näyttävät naisille miten testosteroni paukkuu. Toisin kuitenkin kävi, tätä ei olisi käynyt muilla saleilla, missä ei ole ryhmäliikuntatiloja. He huomasivat oman kömpelyytensä asiassa ja varmasti kasvoivat tuuman pari, henkisesti.

Loppukaneettina voidaan sanoa, että kuntosalit, jossa on saliäijien lisäksi ryhmäliikuntatiloja ovat paremmat sukupuolten välisen vuorovaikutuksen ja tasa-arvon parantamiseksi. Sali on selvästi miesten valtakuntaa ja ryhmäliikunnat naisten ja tässä kuntosalilla on selvästi olemassa keskinäinen kunnioitus, toisin kuin monessa muussa missä olen käynyt. Salin puolella äijät päästelevät höyryjä ja katsevat kuinka joku tyttö tulee nostelemaan 2kg painoja, sitten voi tulla viereen nostamaan 30kg:n käsipainoa ja näyttämään habansa. Tosin naiset ovat varmaan siinä hetkessä niin fiksuja etteivät moisesta välitä. Ryhmäliikuntapuolella, sen sijaan naiset tekevät viisasti painojen valintojen kanssa satoja toistoja miesten hikoillessa isojen painojen kanssa hiki hatussa, eivätkä edes jaksa loppuun. Sen tunnin jälkeen jokainen mies varmasti ymmärtää, että ryhmäliikunta on rankkaa ja siellä käyvillä naisilla on kova fyysinen kunto, eikä sitä pidä vähätellä.

Harmonia löytyi ja siinä vähän ajateltavaa taas syksyn ratoksi...tai jouluhan tässä tulee kohta...