lauantai 4. helmikuuta 2017

Hyvät ystävät ja toverit!








Olen ehdokkaana JHL:n edustajistovaaleissa. Sen lisäksi myös kunnallisvaaleissa. Joten ei sekoiteta näitä keskenään ja tähän alle tulee kaikki mikä liittyy JHL:n edustajistovaaleihin. Kansanuutisten juttu JHL:n vaaleista.

JHL:n vaalikone!


uusilogoilmantekstiajpg
Yleiset JHL:n vasemmisto ja sitoutumattomat -ryhmän vaaliteemat JHL:n edustajistovaaleissa (Jos olet JHL:n jäsen ja asut Varsinais-Suomessa, äänestä Matti uudelleen mestoille JHL:n edustajistoon ja jos tunnet jonkun joku kuuluu samaan liittoon ja samaan piiriin, niin suosittele heitäkin äänestämään mua):

Vaalit käydään 13.3. – 29.3.2017.

Me haluamme, että JHL on ammattiliitto, jossa…

• olemme vahvasti läsnä työpaikoilla emmekä
jätä työkaveria yksin.
• taistelemme jokaisen jäsenen turvallisen
toimeentulon puolesta.
• kehitämme ja uudistamme työelämää
huolehtien myös tulevien sukupolvien
työelämän laadusta.
• teemme päätökset avoimesti, oikeudenmukaisesti
ja demokraattisesti.
• toimimme rohkeasti kaikissa tilanteissa
jäsenen edun mukaisesti.

Aktiivisuus, oikeudenmukaisuus ja rohkeus ovat ne voimat, joilla voimme yhdessä muuttaa työelämää reilummaksi. Otetaan aloite työmarkkinoiden
kehittämisen suunnasta itsellemme.


Mua voi äänestää numerolla 73 kun äänestysaika alkaa. (HUOM! Kyseessä on JHL:n edustajiston ja työttömyyskassan vaalit ja äänestyspiiri on Varsinais-Suomi. Minua voivat siis äänestää JHL:n eli Julkisen ja hyvinvointialojen liiton jäsenet ja Varsinais-Suomessa asuvat jäsenet.



Omat teemani:


Vahva ay-liike - Kannatan vahvaa ay-liikettä, jonka on otettava vahvempi jalansija työntekijöiden edunvalvojana varsinkin nykyhallituksen kanssa. JHL:n otettava aktiivisempi rooli SAK:ssa ja sen tulisi nostaa esille hallituksen julkista sektoria koskevat leikkaukset ja varsinkin tuloveron alennuksesta johtuvat julkisen sektorin tulevat heikennykset. JHL:n on otettava myös poliittiset lakot ja tuki- ja muut lakko-oikeudet varteenotettaviksi keinoiksi hallituksen ja työnantajien painostuksen, kiristämisen ja uhkailun vastavoimaksi.

Työajan astettainen lyhentäminen - Kannatan vahvasti työn jakamista tulevaisuudessa. Kilpailukyky (KIKY) -sopimuksessa työajan pidentäminen tulee lisäämään työttömyyttä, vaikka sitä nimenomaan pitäisi vähentää. Työajan lyhentämisellä jaetaan yksinkertaisesti työtä useammalle työntekijälle. Työajan lyhentäminen ilman palkanalennusta vähentäisi työntekijöiden fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormitusta ja työttömyyttä. Työajan lyhentäminen siis tulisi parantamaan työntekijöiden hyvinvointia, motivaatiota ja työssäjaksamista. Työajan vähentäminen lisää kustannuksia työnantajalle, mutta se on pientä verrattuna siihen mitä työttömyys kustantaa yhteiskunnalle.

LOMARAHOJEN LEIKKAAMISEN VÄLITÖN PERUMINEN - Nykyisen KIKY -sopimuksen ja mahdollisen KIKY2 -sopimuksen vastustaminen, varsinkin julkisen sektorin työntekijöitä pelkästään koskevan määräaikaisen -30% lomarahojen leikkaus. Lomarahojen leikkaus tulisi perua välittömästi. KIKY:n tarkoitus oli heikentää AY-liikkeen asemaa työmarkkinoilla ja yhteiskunnallisessa vaikuttamisessa, sen lisäksi lomarahojen leikkauksella haluttiin vielä vähentää työntekijöiden kiinnostusta työskennellä julkisella sektorilla juuri sote:n valinnanvapaus -mallia suunniteltaessa. Suomen hallituksella on myös ideologinen syy heikentää yleisesti julkista sektoria suhteessa yksityiseen.

Julkisen sektorin työntekijöille 15 vuoden kokemuslisä KVTES:in
- Nykyisessä kunnallisten alojen KVTES:ssa on 2 kokemuslisää, 5 vuotta ja 10 vuotta. 15 vuoden rahallinen työkokemuslisä motivoisi työntekijöitä tekemään töitä pidempään kunnan palveluksessa ja siten parantaisi henkilökunnan kilpailuasetelmia suhteessa yksityiseen. Prosentuaalinen osuus tietenkin 15 vuoden ikälisän osalta voisi olla 10-15% tehtäväkohtaisesta palkasta. Esim. yksityisellä sosiaalialalla tai valtiolla on erilaisia kokemuslisä -järjestelmiä, jotka tuovat kannustetta työntekoon oman työsektorinsa tehtävissä.



heponaikatoimiafb

Rahaa pankkiin tulevaisuutta varten - mielipidekirjoitus Turun Sanomissa vuosi sitten 3.2.2016

Subjektiivinen päivähoito-oikeus on lapsen oikeus saada laadukasta varhaiskasvatusta, eikä vanhempien sosiaalisella asemalla pitäisi olla tekemistä lapselle kuuluvan oikeuden kanssa. Näin on kuitenkin käynyt.
Hallituspuolueiden kovat arvot ovat määrittäneet, että lapsella ei kuulu sellaista oikeutta päivähoitoon olla, jos vanhemmat eivät ole sillä hetkellä työelämässä. Näin rankaistaan lasta hänen vanhempiensa statuksen perusteella. Lapsi syrjäytetään järjestelmällisesti jo päiväkoti-iässä.
Monet vanhemmat ihmiset muistavat varmasti, mitä tapahtui 1990-luvun laman aikana myös täällä Kaarinassa, kun lapsiperheisiin ja heidän palveluihinsa kohdistui massiivisia leikkauksia.
Luultavasti maksamme edelleen sitä laskua muun muassa lasten huostaanottojen korkealla määrällä ja nykyisten aikuisten päihde- ja mielenterveyshäiriöiden kasvulla, jotka ovat seurauksia edellisen laman leikkauksista.
Nyt Suomen hallitus on toistamassa samat virheet kuin 1990-luvun lamassa, koska se on päättänyt maksattaa poliitikkojen virheet lapsiperheiden ja nimenomaan lasten kustannuksella.
Monet kaupungit ja kunnat ovat päättäneet olla noudattamatta hallituksen linjaa ja äänestäneet subjektiivisen päivähoito-oikeuden puolesta. Kaarinan vasemmistoliitto on samoilla linjoilla, eli puolustamassa lapsen oikeutta saada laadukasta päivähoitoa riippumatta vanhempien tulotasosta tai sosiaalisesta asemasta.
Kaarinan Vasemmistoliitto vastustaa myös aikeita kasvattaa päivähoitoryhmien kokoja, koska isot ryhmäkoot väsyttävät ja kuormittavat päiväkodin henkilökuntaa ja hoidossa olevia lapsia. Tällöin ei voida puhua laadukkaasta varhaiskasvatuksesta, vaan silloin se on juuri sitä kovien arvojen puolueiden tarkoittamaa ”säilytyshoitoa”.
Kaarinan Vasemmistoliitto on myös huolissaan hallituksen aikeista nostaa päivähoitomaksujen hintaa perusteena, että suurituloiset maksaisivat kuuluessaan korkeimpaan maksuluokkaan päivähoidosta suhteessa enemmän.
Valitettavasti todellisuudessa päivähoitomaksun korotus tulee kokonaan pieni- ja keskituloisten maksettavaksi, koska päivähoitomaksujen ylimmän maksuluokan alaraja on jo niin alhainen, että samaan suurimpaan maksuluokkaan kuuluvat pienituloiset työntekijät ja suurituloiset palkansaajat.
Subjektiivisen päivähoito-oikeuden säilyttäminen ennallaan hallituksen päätöksestä huolimatta on kuin laittaisi rahaa pankkiin. Laadukas varhaiskasvatus järkevän kokoisine ryhmineen kasvattaa korkoa meille kaikille yhteiskunnan jäsenille.
Lasten saadessa tasa-arvoisen mahdollisuuden oppia sosiaalisia taitoja ja oppia toimimaan yhdessä, edesauttaa ja ohjaa se heitä rakentamaan meille kaikille myös myöhemmin toimivan hyvinvointiyhteiskunnan.
Matti Kapanen
Psykiatrinen sairaanhoitaja